Kellankoskella riitti lämmintä vettä



Jani Rautiainen vapauttaa harjuksen

Kellankosken avaus kuluvalle vuodelle seuran osalta meni kohtalaisen hyvin, vaikeista olosuhteista huolimatta. Alkukesän poikkeuksellinen hellejakso on lämmittänyt Keski-Suomen vedet vuoden ajankohtaan nähden erittäin lämpimiksi. Uimarit joilla on uimapuku päällä tästä nauttivat, kalastajat ja täpläkyljet eivät niinkään.

Ilman lämpötila luvan alussa oli noin 28 astetta. Veden lämpöä ei mitattu mutta, näppituntuma sanoi noin 20 astetta jopa hieman yli. Keli täysin kirkas ja ilmassa oli männyn siitepölyä kiitettävästi. Veden korkeus koskessa oli ihanteellinen  kalastusta ajatellen.

Kalaa tuli heti kun kalastajat veteen pääsivät mutta, ei kovin paljoa. Harjuksia saatiin ja koko oli kohtalainen, suurimmat siinä 50 cm tienoilla mutta, ne suuret harjukset puuttuivat. Taimen oli ainakin päivä aikaan täysin nukkumassa. Noin 20 - 25 cm taimenta koski oli kuitenkin täynnä ja niitä oli riesaksi asti kiinni perhoissa. Kosken tulevaisuus näyttää taimenen osalta erinomaiselta jos tuosta pienten taimenten määrästä jotain voi arvioida. 

Illan tullen vesiperhosia ja korentoja alkoi kuoriutua hieman enemmän. Koski ei kuitenkaan aktivoitunut tuolloinkaan odotetulla tavalla. Harjuksia tuli kuitenkin kohtalaisesti mutta, taimenet lukuun ottamatta pientä taimenta puuttui kokonaan. Aivan yön sydäntunteina emme kalastaneet vaan sauna ja makkaratulet kutsuivat.

Joonas Kunelius väijyy saalista

Aamulla jatkoimme kalastamista noin klo 06:00, edellisen päivän helle oli uuvuttanut seuramme jäsenet niin, ettei aikaisempi ylösnousemus ollut realismia. Allekirjoittanut aloitti kalastamisen streamereilla kosken niska-altaan alueella. Tavoitinkin useamman komean taimenen kovista virtakohdista ja parhaimmillaan kovimmista kosken niskakuohuista. Ainoa paha asia oli, että taimenet iskivät kiivaasti vilistävään perhoon joko ohi tai siten, että ehdin tuntemaan kalan painon jonka jälkeen se irtosi. Komeita hyppyjä kalat kuitenkin esittelivät ja suurimmat olivat arviolta    + 60 cm. Kalojen sijoittuminen virrassa kertoo nopeasti lämmenneestä vedestä ja vaikeista kalastusolosuhteista.

Pentti Koskinen ja Kellankoski

Niskasession jälkeen lähdimme puheenjohtaja Väisäsen kanssa veneellä yli kosken vastarannalle. Vastarannalla voimalaitosta vastapäätä on tällä vedellä pieni saari. Tämän saaren ympäristö on kalaisa kohta ja niin se oli myös tällä kertaa. Jani kalasti tuon kohdan tartuttaen ison taimen mutta, kuten niin usein, isot karkaavat. Vastaranalla oli aamupäivän aikana muutama hyvä harjus, isoimman olessa noin 50 cm ja sain myös noin 40 cm taimenen. Itse en tällä kertaa kalan kanssa siimoja katkuutellut mutta, ei niitä isompia ollut edes kiinni niskan alueen tällejä lukuunottamatta.
Pölkin Esa kalasteli voimalaitoiksen puolta kosken alemmilla osilla aamun tunteina. 0.28 mm peruke osoittautui liian ohueksi taistelussa suuren taimenen kanssa. Arviolta + 60 cm taimen kierti siimat kiveen ja arvaatte miten siinä kävi. Koskessa on kyllä suurta taimenta mutta, tällä kertaa taitomme ei niitä ylös asti tuonut. Seuraavalla kerralla sitten.

Kaiken kaikkiaan mukava reissu vaikeista olosuhteista huolimatta, aina ei tarvitse röytää sydämmensä kyllyydestä vaan vähempikin voi tuoda onnistuneen reissun. Seuraavan kerran seuramme lähtee Kellankoskelle 19.6 ja silloin näemme mitä sillä kertaa tapahtuu.